Uusimmat kuvat

Satunnainen kuva

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:520721 kpl

2004 Kemihaaran reissu

Pörhiäinen puhuskeli tuossa alkutalvesta että ajetaan kelekoilla Kemihaaraan Peltoniemen Jussin luo ja Jussi tuo sitten kelekat takaisin Pudasjärvelle Sisun kyydissä . Ei se meistäkään pahalta kuulostanut ja niin me sitten perjantaina 19.3.2004 klo 7.00 tarttasimme Pudasjärven Nesteeltä ja ajelimme ensin Simojärvelle. Pöhriäinen oli jo tavanomaisesti lähteny reissuun päivää aikaisemmin ja oli Saken kanssa meitä Simojärvellä oottelemassa. Tästä porukasta, eli Antti, Pöhriäinen, Timppa, Olli, Sakke ja Pekka siten muodostui Kemihaaran reissujen perustajajäsenet. Porukka jatkoi Simojärveltä Vanttauskoskelle, jossa tankkasimme ja ajoimme Sieltä Kemijärvelle. Kemijärvellä vaihdatimme Tuovirengas Oy:ssä Saken kelkkaan neulajousen, joka porsi jo lähtiissä Simojärven jäällä.  Kemijärveltä matka jatkui Pyhätunturin viereen Pyhäjärvelle majoituspalvelu Lapin Oravaan. Kävimme rantasaunassa kylpemässä ja avantokin tuli testattua. Majoituimme kahteen huoneistoon. Saatiin illalla kahvikutsu toisesta kämpästä. Hyvät oli kahvit, mutta santsikuppi jäi juomatta kun kaverit oli lätkässy sille hintaa 10 euroa. Aamulla hyvän aamupalan jälkeen tarttasimme liikenteeseen ja kävimme huiputtamassa Mairitunturin (365 m) ennen kuin laskeuduimme Suvannon kylään kahvila Säpikkääseen. Suvannon kylä on ainut lapin kylistä, mikä säästyi lapin sodan aikana saksalaisten tuhopoltoilta. Kannattaa käydä tutustumassa, hienon kylä Kitisen rannalla. http://www.pelkosenniemi.fi/suvanto/index.html.Suvannon kylästä jatkoimme Kohti Kairiveriä. Tämä Kairijokivarressa oleva erämaa-alue on kerta toisensa jälkeen sykähdyttänyt laivahitsareita jyhkeydellään, varsinkin se 15 km pitkä suora metsäautotie. Sakke antoi Kuttusojavarressa tyylinäytteen, miten Rangea viedään hallitsemattoman hallitusti vaivaiskoivikossa. Perillä Kemihaarassa meitä odotti poronkäristys ja rantasauna. http://www.kemihaara.fiKelkan mittariin kertyi noin 580 km. Olimme yön ja aamulla nostelimme kelkat Sisun lavalle ja Pudasjärveltä oli Neka ja Reksa tullu hakemaan meitä pussilla. Palatessa kävimme tutustumassa Kemijärvellä kelkkamuseoon, mistä Timpalla ei taida olla paljon kotiin kerrottavaa. Me muut katselimme mielenkiinnolla vanhoja kelekkoja. Tämäkin oli tutustumisen arvoinen paikka. Reissusta jäi sen verran hyvä maku, että se on pitänyt vuosittain uusia aina vähän eri versiona.